Pitkittynyt stressi on haitallista hevoselle – miten tunnistan stressihevosen?

Hevosen autonomisen hermoston säätelytoiminta vaihtelee sympaattisen ja parasympaattisen hermoston vuorovaikutuksessa. Sympaattinen hermoston avulla lisätään fyysisen rasituksen aikana suorituskykyä, ja toisaalta parasympaattinen hermosto palauttaa elintoiminnot suorituksen jälkeen lepotasolle.

Jos hevoselle muodostuu krooninen stressitilanne, sen hermoston tasapaino häiriintyy. Kun stressi jää päälle, vereen erittyy liikaa stressihormonia koko ajan, ja tämä häiritsee elimistön toimintaa. Hermoston toiminnot jäävät ylikuormitustilaan eivätkä laske lepotasolle rasituksen jälkeen.

Mitä stressitila saa aikaan?

Pitkittynyt stressi kuormittaa hevosen elimistöä. Se voi vaikuttaa mm.

- ruoansulatuksen huononemisena ja suolistovaivoina, jopa ähkynä tai mahahaavana,

- allergioille ja infektioille herkistymisenä,

- vaikeutena levätä ja rentoutua,

- lihasjännityksenä ja kipuna.

Mistä stressitila voi juontua?

Stressi voi liittyä johonkin tietyn asian tekemiseen: kuljetukseen, kilpailuihin, laukannostoon… Yksittäinen tehtävä voi nostaa stressitason, joka sitten stressaavan tilanteen ohimennessä menee ohi. Ongelma pahenee, jos stressitila jää päälle ja tilasta muodostuu pysyvä.

Stressin jäädessä päälle hevonen on hermostunut, vihainen, huono keskittymään ja se oppii hitaasti uusia asioita. Koska stressihevosen aivot käyvät ylikierroksilla, se tekee enemmän virheitä.

Stressitilassa hevonen voi myös:

- reagoida tavallista voimakkaammin pienistäkin ärsykkeistä,

- hengittää pinnallisesti,

- väsyä nopeasti ja palautua rasituksesta hitaammin,

- sietää kipua huonosti ja kipeytyä herkästi,

- menettää kiinnostuksen työn tekemiseen, eikä halua enää miellyttää, vaan tekee asiat velvollisuudesta.

Stressitilassa hevonen voi menettää luottamustaan ihmiseen. Stressitilassa ihmisen vaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta. Kun hevosta ei tässä tilanteessa ymmärretä, ongelmakäyttäytyminen lisääntyy ja muodostuu pysyvämpiä huonoja tapoja.

Stressitilanteessa adrenaliini vaikuttaa hevosen käytökseen

Stressitilanteessa verenkiertoon erittyy adrenaliiniä, jonka vaikutuksesta kiputuntemus esimerkiksi loukkaantumistilanteessa voi vaimentua voimakkaasti. Tilanteen rauhoituttua hevonen vasta pystyy keskittymään kipuun. Myös stressitilanne voi viedä huomion pois kivusta. Koska elimistön oma kivunlievitys loukkaantumisen hetkellä voi olla hyvinkin tehokasta, trauma pääsee huomaamatta, ja normaali käytön jatkuessa laajenemaan ja paraneminen hidastuu.

Parasympaattisen hermoston tehtävä on rauhoittaa

Parasympaattisen hermoston tehtävä on hidastaa pulssia ja rauhoittaa ja syventää hengitystä. Suoliston toiminta paranee, hevonen pystyy rentoutumaan ja on rauhallinen. Tällöin hevosta on myös turvallista käsitellä. Parasympaattinen hermosto toimii aktiivisimmin levossa.