Kuinka hevosen kipumuisti toimii, ja miten siihen voi liikutuksella vaikuttaa?
Hevosen liikuttaminen puolikuntoisena tai kipeänä, saattaa laukaista pidempiaikaisen ongelman. Jos hevosta ratsastetaan kipeänä, se voi myös tervehdyttyään yhdistää epämiellyttävän tunteen ratsastukseen, tai johonkin tehtävään tai askellajiin. Hevonen saattaa myöhemmin terveenä kokea pelkoa kivusta näiden ärsytysten kautta: esimerkiksi tietyn henkilön, tehtävän, paikan tai askellajin kohdalla.
Kipumuisti saattaa jäädä pysyväksi
Joskus hevosen kipu jää niin sanotuksi solumuistiksi, eli muistoksi, josta jää ongelma, vaikka hevonen on jo parantunut. Hevonen voi esimerkiksi jäädä varomaan aiemmin kipeänä ollutta jalkaa. Se voi yhdistää kivun johonkin tiettyyn liikkeese en tai askellajiin. Tällöin hevonen ei halua käyttää jalkaansa, jolloin se alkaa oikeasti tuntua muita heikommalta, ja ongelmavyyhti kasvaa.
Onkin tärkeää osata tulkita, että onko kipu edelleen olemassa, vai pelkääkö hevonen kivun kokemusta, ja varoo siksi edelleen. Jos esimerkiksi tietyn mittainen askel, tai taipuminen, ovat aiheuttaneet hevoselle kipua, se saattaa aiheuttaa sen, että terveenäkin hevonen voi varoa taipumista, venymistä tai askeleen kasvattamista. Hevonen voi myös jännittyä odottaessaan, että alkaako kipu.
Miten voin liikuttaa kipeää hevosta?
Kipeän hevosen rasittamista kannattaa välttää. Hevosen on kuitenkin lähes aina hyvä liikkua maasta käsin ja omaehtoisesti tarhassa. Rento vapaa liike lisää hevosen kehossa verenkiertoa ja hapen lisääntyessä ongelmakehoon. Rennosti liikkuminen näin ollen vähentää kipua.
Hevosen kiputiloista ja niiden auttamisesta voit lukea lisää kirjasta Elinvoimaa ja terveyttä hevosellesi.
