Ryhdin merkitys

Raskaan painonsa vuoksi, hevosella ei olisi varaa kuormittaa jalkojaan väärin.
Etupainoinen ryhtityyppi kuormittaa etujalkojaan jo liikaa, kuormitus korostuu vielä lähes aina sään alueen, rintarangannikamien kiertyessä, rangan kompensoidessa, tehden hevosesta vinon esimerkiksi oikealle ja näin on suurin kuormitus hevosen kaikista jaloista oikealla etujalalla. Jos ryhti on hyvä, silloin rangankiertymiä on niin vähän kuin mahdollista, olisi jalkojenkin kuormitus mahdollisimman tasainen.

Jo olemassa olevienkin jalkavaivojen kanssa varmasti pärjäisi paremmin, jos hevonen on hyvässä ryhdissä ja jalkojen kuormitus, jokaisella jalalla oma määrä painoaan. Lantion on tärkeä olla hyvin auki, myös  takajalan ongelmissa, jottei niitä rasita enää lisää, toimimattoman lantion takia. Sekä etujalkaongelmissa lantion lukkiutuminen rasittaa liikkaa etu jalkoja, koska hevosen ei pysty siirtämään painoaan riittävän taakse.

Hevosen selän jousimainen jännitelinja.
Kuvan ensimmäisen hevosen toimiva selän mekanismi, balanssissa voimalinjojensuhteen. Toisen hevosen selän mekanismi ei toimi, voimalinjojen epäbalanssi, maanvetovoima pääsee hallitsemaan vetoa alaspäin myös sisäelimissä, kudoksissa, ontelopaineissa ynnä muissa.

Ryhtimuutokset vaikuttavat aina sisäelimiin saakka, jotka joutuvat hiukan muuttamaan asentoaan ryhdin muuttuessa. Ne saattavat jännittyä huonontuneesta asennosta, joka vaikuttaa taas niiden toimintaan.

Myös terveyden säilyttämiseen tarvitsee hevonen toimivaa selkää.
Kun selkäranka ja siihen kuuluvat kudokset pysyvät joustavina ja elävinä, niin verenkierto toimii hyvin ja mikään ei häiritse hermoviestintää selkäytimestä kohde-elimiin ja takaisin. Hermosto on tehtävässään riippuvainen verenkierrosta, joka taas tarvitsee hermostoa, joten yhteistyö hermotuksen ja verenkierron välillä on ehdoton kudosten terveydelle. Selkärangan toimivuus on edellytys terveydelle, esteettömälle hermoviestinnälle.