Kipu käyttäytyminen

Hevosten jäykkyyksiin, liikkumisen ongelmiin ja muihin liikerajoituksiin liittyy usein myös kipua. On hevoselle yksilöllistä, kuinka nopeasti se kipuun reagoi, tai millä lailla se reagoi. Tai kuinka voimakkaasti se kipuun reagoi, joka ei määrää tilanteen vakavuutta.

Hevosen herkkyys on yhteydessä myös kipuherkkyyteen, erittäin herkkä hevonen voi olla erittäin kipuherkkä, jolloin ongelma ei voi paisua niin helposti huomaamatta. Tämä hevonen päinvastoin voi reaktioillaan saada kaiken näyttämään paljon vakavammalta, kuin todellisuudessa onkaan.

Kuitenkaan ei voisi ajatella tämän kipu herkän hevosen kipukäyttäytymistä liioitteluna tai turhana kiukutteluna, koska se kuitenkin on tämän hevosen todellinen tunne tästä kivusta.

Usein kylmäverinen hevonen, ei ole niin herkkä kuin lämminverinen ja on siksi usein paljon hitaampi havaita huonontunut olo, koska vähemmän herkkänä se sietää enemmän huonoa oloa, ennen kuin alkaa reagoimaan, jolloin ongelmat kerkeävät painua syvemmälle.

Hevonen kertoo käyttäytymisellään kuinka se voi, kipeän hevosen luonne muuttuu, hevosesta voi tulla säikympi, apaattinen, masentunut, väsyneempi tai hevosesta voi tulla vihainen, se voi alkaa luimistella korvillaan, purra tai potkia, puolustaa kipeää kehoaan, tai olla poissaolevampi.

Ratsastaessa kipukäyttäytyminen voi olla pukittelua tai pystyyn hyppimistä, hevonen kertoo ettei pysty tehdä mitä pyydetään. Hevonen voi myös protestoida sille liian vaikeaa asiaa ilman kipuakin.

Kipeä hevonen voi olla haluton liikkumaan, liikkuu tarhassakin mahdollisimman vähän. Hevosesta saattaa tuntua jäykältä tai hankalalta liikkua vaikka kipua ei olisi, pelkästään jumiutuneenakin. 

Kipeänä hevonen voi tuntea kivut voimakkaampana liikkuessaan ja haluaa olla paikallaan.

Hevonen on pakeneva eläin, jolloin pakenee helposti kaikkea pelottavaa.

Hevosen saattaa paeta myös kipua. Pakeneminen voi liittyä kivun lisäksi myös pelkoon tai jännittämiseen.

Joskus hevoset pakenevat äkkinäisiä kipuvihlaisuja, jotka todella yllättävät hevosen, ne saattavat sinkaista ensimmäiseen vapaaseen suuntaan, joskus ylös tai suoraan eteenpäin, hetken kuluttua kaikki on ohi ja hevonenkaan ei ymmärrä mitä tapahtui. Toisinaan kivut ovat kokoajan päällä, eikä näin ollen yllätä hevosta.

Selvää ja voimakasta kipukäyttäytymistä on helppo tulkita, vaikeaksi se muuttuu hevosella, joka pitkään kipuja tunteneena vapautuu kivuista, mutta tavaksi jää osa kipu käyttäytymistä, tai mikä käyttäytyminen tulee, siitä että hevonen on vahva johtaja. tai mikä käyttäytymin on huonosta historiasta. Kipu käyttäytyminen voi olla hyvin saman kaltaista.

Kipu on hyödyllinen ja elintärkeä, kivun tarkoitus on toimia varoitus signaalina,

Kivun tehtävä on muistuttaa, hevosta varovaisuuteen ongelma alueella, ilman kipua hevonen ei varo ja saattaa saada pahempia vaurioita aikaiseksi.    

Joka saattaa myös tapahtua, jos lääkityksellä saadaan kivut pois ja rasitus aloitetaan liian aikaisin.

Jäykkyydet ja liikerajoitteisuudet ei tarvitse aina sisältää kipua, kipu ilmestyy usein vasta viimeisenä, kun keho on riitävän lukossa. Kipu poistuu myöskin ensimmäisenä, jonka jälkeen on kehossa edelleen jännitystä, eli hoidettavaa ilman kipua. Pahimmillaan on myös lepo kipu, myöhemmin voi olla kipu, joka liittyy liikkumiseen tai jonkun asian suorittamiseen. Silloin kun kipuja ei ole, tilanne ei ole aivan akuutti, jännitystä ja liikerajoitteisuutta on ilman kipuakin, mutta viimeistään kipujen ilmetessä kannattaa huomata, että ongelma on olemassa.