Selkäongelman kuntouttaminen

Selkäongelmien kanssa on aina syytä lähteä etenemään seuraavassa järjestyksessä:

1 – KIPU POIS
2 – LISÄÄ NOTKEUTTA JA LIIKKUVUUTTA
3 – VAHVISTETAAN ONGELMAA


1 – Kipu pois.

On hyödytöntä vahvistaa kipeää hevosta, koska hevonen kipeytyy lisää vahvistusyrityksestä. Paraneminen hidastuu, ongelma painuu syvemmälle ja vaiva suurenee. Hevonen säästää ja helpottaa ongelma-aluetta sekä kuormittaa terveitä alueitaan liikaa, jäykistyy, vinoutuu ja vahvistaa virheellistä tapaa käyttää kehoaan.

Hevonen on psykofyysinen kokonaisuus ja hevosen kipeän kehon rasittaminen, jättää helposti mielen tasolle ongelman.


2 – Lisää notkeutta ja liikkuvuutta.
Notkeus lisää suoruutta ja jäykkyys korostaa vinoutta. Mitä jäykempi hevonen on, sitä vinompi se on. Esimerkiksi kun hevonen on jäykkä lantiostaan vasempaan, se on silloin myös samassa suhteessa ylitaipunut lantiostaan oikeaan. Toisin sanoen jos lannerangan liikkuvuus on vasemmalle huonontunut, se tekee samassa suhteessa liian paljon liikettä oikealle. Liikaa liikettä, vinoutuu ja kaatuu jäykkyydestä poispäin. Liian paljon liikettä ylirasittaa oikeaa puolta, jolloin helposti kipeytyy ylirasituksen seurauksena. Mitä enemmän oikea puoli kipeytyy, sitä enemmän vinous lisääntyy ja hevonen käpertyy kivun ympärille.

Ylirasittuneesta puolesta tulee heikompi, koska se tekee liian paljon liikettä ja ylirasittuu. Ylirasittuneet alueet eivät kaipaa vahvistusta, koska tekevät jo kaiken aikaa liikaa. Jäykkien alueiden liikkuvuuden lisääminen vähentää ylirasittuneiden alueiden ylirasitusta. Lisää liikettä sinne missä sitä ei ole riittävästi, tasapainottaa jäykkien ja liian paljon liikettä tekevien alueiden toimintaa.

Liikkuvuuden lisääntyminen lisää suoruutta ja vähentää virheellistä kehon kuormitusta. Liikkuvuuden lisääntyminen vähentää myös kipua. Liikkuvuuden ja notkeuden lisääntyminen voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi osteopaattisella hoidolla.

Jos ensimmäinen vaihe, eli kivun lievitys, on vielä kesken, silloin keho hyväksyy parhaiten hoidolla
liikkuvuuden ja notkeuden lisäämisen, jolloin myös kipu samanaikaisesti vähenee. Kivuttomassa kehossa onnistuu esimerkiksi ratsastaen liikkuvuuden lisääminen.


3 – Vahvistetaan ongelmaa.

Vahvistamisen tarve ei välttämättä korostu, jos kaksi ensimmäistä vaihetta ovat onnistuneet. Jokainen ongelma ja hevonen ovat oma tilansa, ongelma on aina hevoskohtainen. Ongelma-alueen vahvistamisesta muista seuraavaa: jos ongelma-alue kipeytyy, muuta kehoa helpommin. Silloin se on heikko, eikä kestä lisävahvistusta tai ylimääräistä rasittamista. Jos alue normaalirasituksessa väsyy ja kipeytyy nopeammin, ennen muuta kehoa, silloin sitä ei voi tietoisesti rasittaa vielä enemmän kuin muuta kehoa. Se täytyy tällöin ennemminkin ajatella hevosen kehon heikoimpana kohtana, joka pyritään saamaan ensin muun kehon mukana kestämään käytössä normaalia rasitusta, yhtä vahvaksi kun muut kehon osat.


Kunnos heikoin kohta on saatu vahvistettua yhtä vahvaksi kuin muut kehon osat, siihen asti on edettävä heikoimman ehdolla ja annettava hevoselle huilitaukoja tai lopetettava, kun heikoin
alue väsyy liikaa. Ei missään tapauksessa kannata pyrkiä vahvistamaan tietoisesti heikointa aluetta
enemmän kuin muuta kehoa, koska silloin se väsyy ja kipeytyy aina uudestaan. Ensin sen on kestettävä normaalissa käytössä mukana ja siedettävä rasitusta saman verran kun muu keho sietää.

Lisää hevosen hyvinvoinnin tukemisesta voit lukea kirjasta Elinvoimaa ja terveyttä hevosellesi.

Tutustu kirjaan.


Lue myös

Hevosen vahvistaminen

Suojareaktio